Sportkaupan brändilähettiläs Niko asuu perheensä kera Alpeilla ja viettää aktiivista ulkoilmaelämää mitä upeimmissa vuoristomaisemissa. Lue, millaista liikkuvan perheen elämä on Chamonixissa!
10 vuotta sitten, aprillipäivänä huhtikuun 1. päivä, oltiin melkein perillä. Aurinko paistoi, takapenkillä turvaistuimessa istui Nea 4kk, vieressä pelkääjän paikalla Pauliina ja auton ikkunan takana komeili Mont Blanc. Farmari oli pakattu niin täyteen, että pompuissa takapuskuri löi kipinää, vaikka olikin muovia. Varsinainen muuttokuorma oli tulossa myöhemmin. Olimme Pauliinan kanssa päättäneet muuttaa Ranskan Alpeille, extreme urheilun mekkaan, Ranskan Chamonixiin.
Tapasin tulevan puolisoni 2009 keväällä, missäpä muualla kuin Chamonixissa, tarkemmin sanottuna Gran Montetsin toppihississä. Keli oli kurja, ja yhteisiä kavereita ei huvittanut “myrskyn ratsastaminen” – mutta tämäpä suomimimmi kyseli, että kiinnostaisiko laskuseura! Kummatkin olimme omilla tahoillamme kierrelty vuoria suksien kanssa jo useita vuosia, Pauliina ympäri maailmaa ja minä ympäri Eurooppaa.
Olimme kummatkin rakastuneet ensin Chamonixiin, sitten toisiimme. Seuraavat kolme vuotta oli epäselvää, asuimmeko Helsingissä vai Chamonixissa. Minä painoin kesät raksalla ja urheilukauppahommissa Helsingissä ja talvet mäkihommissa Chamonixissa. Pauliina surffasi mainosmaailman kiemuroissa milloin missäkin päin maailmaa. Kaiken tämän keskellä tukikohta ja koti alkoi pikkuhiljaa vakiintua Ranskan päähän.
Suorituskeskeinen kulutusyhteiskunta liian monine sääntöineen ja odotuksineen on aina “tökkinyt” minua. En millään sopeutunut muottiin, yritin kyllä. Vuorilla vapauden tunne on sielua hivelevä. Vuorilla kukaan rutikuiva byrokraatti ei tule sanomaan, että sinun kahvitaukosi on sitten 12,5 minuuttia. Tai että se on sitten kahdeksasta viiteen elämää, kunnes pääset eläkkeelle ja voit sitten hörppiä teetä kiikkustuolissa hautaan saakka. Ei ei, tämä ei ole minun elämääni. Elämä on nyt.
Vuorilla ketään ei kiinnosta minkä tittelin työelämässä omaat tai paljonko tienaat. Tärkeämpää on, kuinka rehti tyyppi olet, kuinka hienon mäen laskit tai minkä vuoren kiipesit. Edelleen puuteriaamuisin liikkeiden ikkunoissa näkee kylttejä, ”sorry, closed for a day, went skiing” tai “Opening afternoon/too much snow”.
Tytön syntymän myötä päätimme karistaa tasamaan pölyt jaloistamme lopullisesti. Täällä vuorilla arki muokataan niin, että vapaudelle toteuttaa itseään eri urheilulajien parissa ja luonnossa liikkuen jää maksimaalisen paljon aikaa. Jos tähän suuntaan on kallellaan, Chamonix on kiistatta maailman paras paikka vuoriurheilulle.
Mont Blancin massiivinen ympäristö tarjoaa loputtomat mahdollisuudet laskettelulle, alppinismille, kiipeilylle ja kaikenlaisille ulkoilma-aktiviteeteille. Chamonixin kaupunki panostaa lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoimintaan todella paljon. Laskettelua, lumilautailua, maastopyöräilyä, kiipeilyä, hiihtoa, mäkihyppyä, ratsastusta, luontokerhoja, taitoluistelua, futista, lätkää, tanssia jne. Klubeja, seuroja ja kerhoja riittää. Musiikin ja taiteen harrastamiseen on myös mahdollisuuksia, mutta pääasiassa harrastukset ovat liikuntapainotteisia.
Meillä tyttö aloitti 3-vuotiaana laskettelu- ja kiipeilyseuroissa ja 5-vuotiaana jääkiekon ja maastopyöräilyn. Jääkiekko tuli minulle yllätyksenä, koska vaikka hieno peli onkin, niin jalkapallo on pallopeleistä aina ollut enemmän minun lajini. Eräänä päivänä koulusta tullessaan Nea vain löi minulle esitteen käteen, ja sanoi, että “se on nyt sitten jääkiekkoa iskä”. Noh, mikäs siinä, pelataan sitten lätkää.
Ecole Maternellin esikoulu alkaa 3-vuotiaana ja näin suomalaisesta se vaikuttaa hyvin koulumaiselta, eikä vähiten koulupäivän pituuden vuoksi. Koulu alkaa jo 08.30 ja päättyy vasta 16.30. Koulussa istutaan alusta asti omissa pulpeteissa ja ohjelmaa määrää lukujärjestys ja oppitunnit. On kyllä mielenkiintoista, miten saavat homman toimimaan noinkin pienien lasten kanssa!
Keskiviikot ovat harrastuksille pyhitettyjä vapaapäiviä yläasteelle saakka. Meidän arkirutiineihimme keskiviikkoisin kuuluu tytön laskettelu- ja jääkiekkotreenit. Maanantait ja perjantait ovat urheiluvapaita, mutta varsinkin talvisin on tuplatreenejä useampana päivänä viikossa.
Nyt kohta 11-vuotiaana tytölle on kaikista harrastuksista jääneet jäljelle ratalasku ja jääkiekko. Nyt yläasteelle siirryttäessä pitää toinen näistä valita päälajiksi, ja tämäkös on vaikeaa! Muita lajeja urheilulinjalla olisivat tennis ja kiipeily. Lasketteluluokalle haetaan kilpailutulosten perusteella ja kilpailu on melko kovaa, alppimaassa kun asutaan ja perinteet ovat vahvat. Menneenä talvena tyttö näytti kaapin paikan paikallisille ja oli yksi oman ikäsarjan nopeimmista likoista!
2-vuotiaana kun laitetaan suksille ja 3-vuotiaasta lähtien, kun treenaa klubin kanssa 3 kertaa viikossa ja päälle tulee vielä kisat ja vapaalaskut perheen ja kavereiden kanssa, niin nyt 11-vuotiaana neiti peittoaa minut minut radalla helposti. Olisin kyllä luullut, että vähän pidempään olisin pärjännyt…. ovat nämä pelottomia, nämä nuoret, jotka ovat kasvaneet sukset jalassa!
Meidän yrittäjäperheessämme aikuisilla arki on varmasti samaa sinkoilua kuin missä tahansa muuallakin ja välillä on hermot tiukalla. Pauliina vääntää jenkkiyritykselle markkinointia ja pyörittää omaa suomalaista firmaansa, meikäläinen takoo parkettia ja tekee muitakin rakennustöitä. Mutta kuten moni muukin tässä laaksossa, myös me olemme rakentaneet yhtälön, missä on mahdollista muokata omia töitä ja aikatauluja niin, että harrastuksiin jää aina aikaa. Välimatkat laaksossa ovat lyhyet ja edes kiireisimpänä turistisesonkina ei ihan oikeita ruuhkia ole kuin hissijonoissa.
Jos minulla on oikein kiireinen projekti meneillään talvella (huom. jos!) ja yöllä on tullut reilusti lunta, ehdin silti käymään ensimmäisellä hissillä heittämässä muutaman luupin. Joskus saatan myös pitää laskukamat työmaalla mukana, jolloin lounaalla (Ranskassa 2h) ehdin hienosti heittämää pari luuppia. Piristää päivää kummasti!
Rakennusalalla vuosikierto laaksossa menee niin, että alkukesästä lumentuloon taotaan hommia. Varsinkin syksy on kiireinen. Talveksi työt hiljenevät, koska asunnot täyttyvät turisteista. Tämä mahdollistaa sen, että talvisin on mahdollista keskittyä enemmän vuorihommiin ja lasketteluun.
Oma tavoitteellinen kalliokiipeilyni jäi pois kuvioista tyttären synnyttyä. Pöytään piti ilmestyä lisää valuuttaa ja muutenkin tyttären ja perheen kanssa puuhailu vei voiton kiipeilystä. Tilalle tuli vähemmän aikaa vievät ja ei niin keliherkät lajit kuten maastopyöräily, haikkailu ja juoksu. Kesäisin meidän vanhempien viikonloppurutiineihin kuuluu myös pitkät päivähaikit. Joskus, kun aikataulut antavat myöden, saatetaan heittää jonkun vuoristomajan kautta parin päivän pikavaellus. Lenkkarit jalkaan tai pyörä alle, ovi auki, polkua ja törmää riittää. Perheen nuorimmatkin ovat innostuneet maastopyöräilystä – se on kaikkien mielestä todella hauskaa ja välillä myös tosi jännittävää. Sähkömaastopyörällä pääsee ylös isoimmatkin mäet.
Nyt toukokuun viimeisinä päivinä, kun laskettelukausi alkaa olla taputeltu, ja voi taas huokaista helpotuksesta; elossa ja ehjinä ollaan! Vaikka omalla kohdalla villeimmät vuodet vuorilla ovat jo takanapäin, niin silti vuoret ja jäätiköt heittävät sattuman arpaa. Mitä pidempään vuorilla viettää aikaa, niin sitä enemmän kasvaa todennäköisyys kohdata onnettomuus. Puhdasta matematiikkaa.
Näin olen oppinut ja omat ylimääräiset kissanelämät alkaakin olla käytetty. Täällä maailman parhaat vuoriurheilijat määrittelevät rajat, mikä on mahdollista, ja rikkovat rajoja ja ennätyksiä vuodesta toiseen. Usein mikä täällä “hullulassa” on ihan normi harrastamista menisi muissa Alppilaaksoissa extremen puolelle. Tänä vuonna ei menetetty kavereita tai tuttuja ja itsekin tuli selvittyä melko pienin kolhuin. Hieno talvi!
Eilen kurvasin pyörälenkiltä takapihalle missä Nea ja naapurin tytöt heittivät kärrynpyörää ja ‘’break dance’’ käsilläseisontaliikkeitä kirsikkapuun katveessa. Laitoin Joao Gilberton ja Stan Getsin The Girl from Ipanema levyn soimaan ja istahdin terassille. Tyttöjen vesivärimaalaukset lentelivät pitkin nurmikkoa, eikä se kuulemma haitannut, ei niin, se on kesä nyt!
-Niko
Sportkaupasta löydät huippulaadukkaat varusteet maastopyöräilyyn, lasketteluun, retkeilyyn ja lumilautailuun. Tutustu valikoimaamme!